Puutarhan tuholaiset

Hei taas!

Viimeksi jäi kesken puutarha aiheet.

Palataan niihin.

Halusin jakaa teidän kanssanne tämän tuholaisongelman,

jonka koimme nyt uudessa

puutarhassamme.

Kuva: viherpiha.fi

Ostin taimimyymälästä lumipalloheisin taimen muutama viikko sitten.

Taimi oli täysin kunnossa, eikä siinä

ollut mitään merkkejä tuholaista.

Istutin sen puoli aurinkoiseen paikkaan,

kuten suositeltiin.

Kuulin sukulaisilta että siihen saattaa tulla ötököitä, joita on vaikea tuhota.

Ajattelin ettei ne meidän lumipalloheisiä vaivaa,

kun kasvi oli niin terveen näköinen

eikä ollut pihan paahteisimmalla paikalla.

Varoituksista huolimatta olin niin ihastunut kukkaan

ja nupuilla oleviin kukintoihin, joten päätin unohtaa moiset puheet.

Eikä mennyt edes viikkoa, kun aloimme

mieheni kanssa huomata puutarhassa jotain outoa.

Juuri istuttamissa taimissa; pensaissa ja puissa

alkoi olemaan kuivan näköisiä lehtiä

ja tarkemmin katsottuna ne oli syötyjä.

Tutkimme kaikki kasvit ja löysimmekin nopeasti kahta erilaista ötökkää.

Vielä tässäkään vaiheessa en tajunnut ötököiden tulleen lumipalloheisistä.

Vaan etsin syytä muualta, mm. kuorikatteen mukana tulleista tuholaisista, naapurin pelloista 

lentäneistä ötököistä jne.

Googlettamalla löysin lisätietoa ja Viherpiha.fi sivustolla

löytyi vastaus ongelmaan.

Tässä kuvassa heisinälvikkäät ovat parittelemassa.

Haluan laittaa tähän suoran lainauksen Viherpiha.fi sivustolta löytämästäni 

vastauksesta lumipalloheisin tuholaista ja niihen hävittämisestä

teille tiedoksi:

 "Pitsimäinen kuvio viittaa heisinälvikkään (Pyrrhalta viburni) tuhoon. Sen toukka on kellertävä, ja siinä on mustia pikku juovia. Aikuinen kuoriainen on ruskea ja noin senttimetrin kokoinen, joten sen tuntomerkit eivät täsmää tähän tapaukseen. On mahdollista, että kasvissa onkin kaksi eri tuholaista. Nälvikkään torjuntaan soveltuvat kaikki kotipuutarhassa käytettävät yleiset pyretriini- ja pyretroidi-pohjaiset tuholaisaineet. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuholainen löydetään kasvista, sen parempi on torjuntatulos. Tarkkailu on siis avainasemassa. Mustat pienet hyönteiset lumipalloheidessä alkukesästä voivat olla papukirvoja (Aphis fabae). Laji talvehtii heisikasveissa ja viettää alkukesän heisien lehdillä. Ennen juhannusta kirvat muodostavat siivekkäitä yksilöitä, ja ne muuttavat muiden kasvien riesaksi. Muun muassa papukasvit, kehäkukat, asterit ja daaliat ovat niiden herkkua. Kirvat vioittavat lehtiä imemällä kasvinesteitä. Niitä voi olla jopa yli 100 yksilöä yksittäisellä lehdellä. Papukirvan torjunta on kohtuullisen helppoa. Kirva talvehtii talvimunana heiden oksistossa. Puutarhamyymälöistä saa parafiini- tai rapsiöljypohjaisia kevätruiskutteita. Huhtikuussa kun sää lämpenee, mutta silmut eivät vielä ole auenneet, oksisto sumutetaan kevätruiskutteella. Se muodostaa kalvon talvimunien päälle, ja munat tuhoutuvat. Yleensä lannoituksen vähentäminen auttaa pitämään tuholaiset paremmin kurissa. Jos heisi kasvaa syvämultaisessa maassa, normaali kevätlannoitus riittää."

Aphis Fabae kuva: Wikipedia

Pyrrhalta viburni kuva: Wikipedia

Yllä olevassa kuvassa näkyy tuhoja pallohortensian lehdillä.

Ja alla olevassa kuvassa ötökät ovat syöneet sateenvarjojalavan lehtiä.

Tässä kuvassa näkyy miten tuholaiset ovat saaneet

päärynäpuun täysin tuhotuksi.

Päärynäpuu taisi olla kovakuoriaisten lempi lemmiskely paikka, koska

joka ilta lasten mentyä nukkumaan,

kävin puutahan läpi ja löysin päärynäpuun

täynnä heisinälvikkäitä parittelemassa.

Nirhasin kaikki hengiltä yksitellen ja tietysti hain

kaupasta äkkiä tuholaismyrkkyä, jota ruiskin joka pensaaseen ja puuhun.

Ostin Neudorffin Spruzit nimistä ainetta, joka sisältää pyretriiniä ja rapsiöljyä.

Myrkyssä sanottiin että uusintäkäsittely voidaan tehdä viikon kuluttua,

hedelmäpuille kaksi käsittelyä ja koristekasveille

maksimissaan kahdeksan.

Tärkeää on saada myrkkyä nimenomaan lehtien alapinnalle.

Kirsikkapuussa oli rykelmä mustia kirvoja (papukirvoja)

ja nappasinkin koko oksan irti.

Seuraavana päivänä mies tarttui lapioon ja

kaivoi koko lumipalloheisin maasta

ja hävitti sen.

Se tietysti harmitti, luopua ihanasta kukkivasta kaunottaresta

mutta pakko se oli, koska en halua samanlaista tuholaishyökkäystä puutarhaani enää ikinä!

Ja mikä onkin hassua, ötökät jättivät rauhaan aika nopeaan itse lumipalloheisin ja hyökkäsivät muiden

kasvien kimppuun! Erikoista että se puska mikä tuholaiset toi mukanaan, oli vähiten kärsineen näköinen.

Mutta pakko oli silti hävittää se.

Ensi keväänä olen tarkempi ja teen heti keväällä ennen silmujen aukeamista

kevätruiskutuksen!

Aikaisemmassa kodissa meillä ei koskaan ollut mitään ötökkä 

ongelmaa ja siksi tulimmekin näin yllätetyksi.

Otin tuholaisten hyökkäyksen tosi henkilökohtaisesti.

Olin melkein itku kurkussa kun näin mitä ne saivat aikaan,

kalliita taimia ja paljon aikaa ja vaivaa nähty

puutarhan luomisessa

ja nyt ötökät pilasivat kaiken!

Ötökät tulivat jopa uniini ja olin näkeväni niitä kaikkialla. 

Tulin ihan vainoharhaiseksi!

Heti kun luulin että nyt ne kaikki kuoli, niin niitä ilmestyi lisää.

Eikä vieläkään kaikkea ole saatu tuhottua.

Mäntysuopaliuoksesta ei ollut muuten meillä mitään hyötyä.

Onko teillä ollut pihassa tuholaisongelmaa ja miten olette

saaneet ne selätetyksi?

Entä onko jollain lumipalloheisi johon ei ole koskaan tullut mitään ötökkää?

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia aiheesta!

Kuvassa näkyvä omenapuu sai ötökköhyökkäyksen juuri ennen

kukintaa.

Tästä syystä se ei kukkinut tänä vuonna ollenkaan, vaan on ihan kauttaaltaan syöty.

Kirsikkapuu ehti kukkia ja siinä

näkyykin jo pieniä kirsikan alkuja.

Emme vaan uskalla syödä marjoja tuholaismyrkkyjen takia.

Varmuuden vuoksi.

Tällaista tällä erää!

T. Sanna